perjantai 21. syyskuuta 2012

Räisälän Henttiset

Tutkailin kirjastossa paikallishistoriahyllyä ja käsiin sattui Räisälän historia.

Räisälä kiinnostaa minua siitä syystä, että isoisäni isoäiti oli Räisälästä kotoisin. Hänen sukunimensä oli Henttinen.

Kirjan kuvissa näkyy henkilöitä, joiden nimi on Henttinen. He näyttävät aika pitkiltä. Isäni isoisä Antti Kukko oli varsin pitkä mies. Vaikuttaa siltä, että hän peri tämän ominaisuutensa äitinsä suvusta, mutta eihän se varmaa ole, koska en ole nähnyt valokuvaa hänen vanhemmistaan.

Carin Henttinen oli kotoisin Räisälän Särkisalosta, mutta kirjasta selvisi suvun olleen peräisin Tiurista ja heitä olleen siellä jo 1600-luvulla. Tämä on hyvin historiallista seutua, sillä siellä on ollut Tiurinlinna, jonka jäänteitä on siellä vieläkin näkyvissä.

Linna on rakennettu 1300-luvun alussa ja hävitetty seuraavan vuosisadan alussa. Se sijaitsi Pähkinäsaaren rauhassa sovitun rajan itäpuolella, jota isännöi Novgorod. Alue on varmaankin ollut tyhjillään, kun esivanhempiani on sinne asettunut. Kun Kannaksen itäpuoli avautui, sinne siirtyi asukkaita entisen rajan länsipuolelta ja varmaan muualtakin.



perjantai 7. syyskuuta 2012

Sukulaiset allekirjoittivat suuren adressin?

File:Tsar Nicholas II -1898.jpg
Nikolai II
Wikimedia Commons
Suomi kuului suurruhtinaskuntana Venäjään itsenäistymiseensä 6.12.1917 asti . Autonomian ajaksi kutsuttuun vaiheeseen sisältyi kaksi sortokautta, jolloin Suomea yritettiin pontevasti venäläistää. Ensimmäinen alkoi vuonna 1899 jolloin tsaari Nikolai II allekirjoitti helmikuun manifestin, jonka tarkoituksena oli supistaa suomalaisten oikeuksia.  

Suomalaiset reagoivat asiaan keräämällä niin sanotun suuren adressin, johon saatiin yli puoli miljoonaa nimeä. Tsaari ei kuitenkaan suostunut ottamaan sitä vastaan.

Adressi on digitoitu Kansallisarkistoon ja sitä voi tutkia Internetin välityksellä. Katsoin läpi Ahlaisten allekirjoitukset. Kyseinen pitäjä kuuluu nykyään Porin kaupunkiin. Minulla juontuu sinne sukujuuria äitini puolelta.

Löysin kaksi allekirjoitusta, jotka saattavat liittyä sukuuni. Isoisäni isä Johannes Tammelin, joka syntyi 1861 ja kuoli 1949, oli ottanut edellä mainitun sukunimen käyttöön nimen Risö tilalle. Adressistä löytyvän allekirjoituksen "itsellinen Amanda Riisjöö" piirtäjä saattaa siten olla kaukaista sukua. Kirjoitusasuissa oli tuohon aikaan vaihtelua.


Tiedosto:SuuriLahetysto1899.jpg
Suuri lähetystö vei adressin Pietariin - turhaan
Wikipedia
Toinen on "Mimmi Andersson, Neiti", joka saattaa olla sukua Johannes Tammelinin äidille Anna Sophia os. Anderssonille.
Anna Andersson eli vuodesta 1828 vuoteen 1868, jolloin hän kuoli 39-vuotiaana lavantautiin. Vuosina 1866-1868 oli Suomessa viimeisin suuri nälänhätä, jolloin moni joutui tien päälle ja kulkutaudit kuten lavantauti levisivät näiden kerjäläisten mukana.

Isoisoisoäitini siis kuoli mitä ilmeisimmin nälänhädän levittämään kulkutautiin.

Mimmi Andersson saattoi olla joko Annan veljentytär tai jopa sisko.    



keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Soitin isäni serkulle, joka on omaa sukua Hanski, ja jonka tiesin tutkailleen nimen alkuperää. 91-vuotias mummo oli oikein pirteä.

Hän pani heti toimeksi ja lähetti minulle aineistoja selvittelyistään, joita hän näyttää tarmokkaasti tehneen. Palataan näihin tuonnempana.

Juttelin isäni kanssa aiheesta ja hän kertoi, että sellaista oli puhuttu, että ensimmäinen Handsche olisi ollut saksalainen upseeri ja että hän olisi jotenkin liittynyt Viipurin linnaan. Isäni serkku tunnisti myös tämän tarinan.

Voisiko kyseessä olla perimätieto, joka olisi kulkenut polvesta polveen? Voihan se olla myös jonkun esittämä arvaus, joka on jäänyt elämään. Mene tiedä.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Oliko Jakob Handsche Little Strenghtillä 1743?

Herrnhutilaisia muutti Euroopasta Pennsylvaniaan useina aaltoina 1734-1767. Zinzendorfin kirkko hankki omia laivoja, joilla suurin osa matkusti Atlantin yli.

Vuonna 1743 Little Strenght -nimisellä laivalla saapuneiden joukossa oli aviopari John George Sr. ja Regina Hantsch sekä naimattomat John George Hantsch, Jr. ja Anna Regina Hantsch. Nimistä voi päätellä, että kyseessä oli todennäköisesti vanhemmat ja kaksi lasta.

Mistä löytyisi linkki Jakob Hantsch-Handschen ja yllä mainittujen välille? Yksi mahdollisuus on, että matkustajista on nimillä mainittu vain täysi-ikäiset, joiksi noihin aikoihin lienee laskettu ehkä 24 vuotta täyttäneet. Jakob on tuolloin ollut noin 18-vuotias ja siten jäänyt luetteloimatta, jos on ollut mukana matkalla.

Jakobille ja hänen vaimolleen Barbaralle (os. Spittler) syntyi 15. kesäkuuta 1755 tytär, Catharina tai Catherine, joka mainitaan myös tässä lähteessä, mutta tutkitaanpa sitä myöhemmin.

Tässä lähteessä mainitaan sekä Handsche että Spitler, joten siinä myös tutkittavaa.

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Ei Määri vaan ehkä Ala-Sleesia

Bethelin Moravialaisen siirtokunnan sivuilla luetellaan tunnistetut Bethel Moravian Cemeteryn haudat ja aivan ensimmäisenä - numerolla neljä - Jakob Handsche, mutta tässä hänen sukunimensä on muodossa Hantsch. Sama mies hän kuitenkin on, sillä kuolinpäivä täsmää ja hautakiven tekstikin on kuvassa kirjoitettu suunnilleen noin.  Tässä ei mainita syntymäaikaa, mutta kuoliniäksi mainitaan noin 27 vuotta, mikä poikkeaa Casale-Spitlerin tiedosta.

Olen saanut selville, että "moravian" tarkoittaa nimenomaan herrnhutilaista eikä määriläistä tässä yhteydessä. Pennsylvanian herrnhutilaiset olivat alunperin Ala-Sleesiasta Itävallan keisarin vainoa paenneita schwenckfeldiläisiä, joille Nikolaus Ludwig von Zinzendorf osti Georgiasta pakopaikan. Perheitä oli kolmekymmentä, mutta nämä eivät jääneet pysyvästi Gergiaan vaan muuttivat muutaman vuoden päästä Pennsylvaniaan. 


Tuo nimiristiriita Hantsch-Handsche mietityttää, mutta jos tämä johtolanka on oikea, Handschen suvun alkukoti olisi nykyisessä Lounais-Puolassa. 

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Handschen suvun alkukoti Määrissä?

Eilen löytämässäni lähteessä on valtavasti tietoja Euroopasta Pennsylvaniaan saapuneista maahanmuuttajista ajalta 1727-1776. Henkilönimiä on yli 30.000 kappaletta.

Lähteessä on mainittu nimi Handsche kerran kappaleessa (kts. 18 GENERAL INTRODUCTION), jossa kerrotaan yli kolmensadan saksalaisen kuolleen intiaanien toteuttamissa verilöylyissä, kun siirtolaiset levittäytyivät nopeasti Kau-Ta-Tin-Chunk -vuorijonon alueella alkaen vuodesta 1735.

On mahdotonta sanoa, onko kyseessä Jakob Handsche, joka oli syntynyt 1725 ja kuoli intiaanihyökkäyksessä osallistuessaan naapurin kyntötalkoisiin 1756 Lebanon Countyssa Pennsylvaniassa. Mahdollista se on, koska molemmat tapaukset ovat sattuneet samalla seudulla.

Jakob Handsche on haudattu Bethel Moravian Cemeterylle. Kuvan Jakobin hautakivestä on ottanut Paula Casale-Spitler ja hänen motiivinsa on ilmeinen, koska Jakob vihittiin kaksi vuotta ennen kuolemaansa Barbara Spittlerin kanssa.

Hautauspaikka antaa lisää johtolankoja, koska moravian tarkoittaa sekä määriläistä että herrnhutilaista ja Bethelin pikkukaupunki sijaitsee Lebanon Countyssa.

Työhypoteesinä voisi nyt olla Handschen suvun alkukodin sijaitseminen Määrissä nykyisen Tšekin tasavallan alueella. Koska oma esi-isäni Mathias Handsche on syntynynyt jo 1688 Kurkijoella, hän ei polveudu tuosta 1700-luvun muuttoaallosta, mutta ehkäpä seudulta on aiemminkin lähdetty paremman elämän perään - jollei joukoittain niin yksittäin.

Ancestry.com kertoo Pennsylvanian Philadelphiassa majailleen vuonna 1749 muuan Heinrich Handsche. Tiedä vaikka olisi Jakobin lähisukulainen.

Sotilastietokanta Fold3 antaa Handschelle kuusi osumaa, mutta vaatii kirjautumisen ja on kokeilun jälkeen maksullinen. Ehkäpä joskus ...

Bethelin moravialaisesta siirtokunnasta on oma sivustonsa, johon paneudun tuonnenpana.

   



keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Mistä juontuu sukunimi Handsche?

Isäni äiti Anna-Maria Kukko, os. Hanski, syntyi Jaakkimassa todennäköisesti sellaisessa osassa, josta myöhemmin tuli Lumivaaran kunta. Anna-Marian isä nimittäin oli kotoisin Jaakkiman Kesvalahdesta.

Hanskin sukua on jäljitetty kurkijokelaiseen Mathiakseen, joka syntyi vuonna 1688. Hän oli sukuhaaran viimeinen, jonka sukunimi oli kirjattu muotoon Handsche. Valitettavasti hänen vanhempiaan ei ole tiedossani, mutta samaa sukunimeä kantaneita on elänyt Viipurissa.

Ville Laakso on koonnut kurkijokelaisia sukunimiä 1760-luvulta ja mainitsee Handschen Rungonsuon kylää koskevassa luettelossa.

Mathias avioitui häntä huomattavasti nuoremman Helena Tirrin (s. 1706) kanssa. Laakso mainitsee luettelossaan myös Tirrin Rungonsuon yhteydessä ja samaa nimi esiintyy myös parissa muussa kylässä. Nämä tiedot vihjaavat siihen, että Mathias olisi tullut muualta kotivävyksi Tirreille.  

Kristina Fredrika Handsche syntyi Viipurissa 27.12.1757, vihittiin noin kolmekymmenvuotiaana ylikamreeri ja nimineuvos Johan Henrik Hansinpoika Stråhlmanin kanssa ja kuoli vuonna 1819. Hän ehti siten elää Ruotsin kuninkaan vallasta Venäjän tsaarin valtaan. Toinen lähde kertoon Stråhlmanin olleen arkkitehti.

Kristinan isä oli maakuntahallituksen kielenkääntäjä Fredrik Handsche ja äiti Dorotea Vrigstadius. Tämän liiton tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että Dorotea on sukunimensä perusteella mahdollisesti sukua satakuntalaiselle äidilleni ja Fredrik Kannaksella syntyneelle isälleni.

Handsche vaikuttaa saksalaiselta nimeltä. Sukutarina, jota en ole vielä varmentanut, kertoo, että Hanskien suku juontuisi Viipurin linnassa palvelleeseen saksalaiseen sotilaaseen, joka olisi sukunimeltään Handsche. Tämä vaikuttaa mahdolliselta. Jos nimi on erikoinen poikkeus Kurkijoella, mutta Viipurissa on elänyt samannimisiä, yhteys tuntuu hyvin todennäköiseltä.

Tässä lähteessä kerrotaan Jakob Handschesta, joka kuoli kahakassa intiaaneja vastaan Pennsylvaniassa USA:ssa vuonna 1756. Artikkelissa on kuva Jakobin hautakivestä. Muutkin artikkelissa mainitut nimet vaikuttavat saksalaisilta.

Jos kyse on samoista Handscheista, heidän sukujuurensa saattavat juontua samalle paikkakunnalle jossakin Keski-Euroopassa, jossa ilmeisesti elinmahdollisuudet ovat olleet syystä tai toisesta huonot.

Löysin vielä mielenkiintoisen lähteen, josta saattaa löytyä Pennsylvaniaan muuttaneiden Handschejen alkuperä, mutta palataan siihen myöhemmin.