Herrnhutilaisia muutti Euroopasta Pennsylvaniaan useina aaltoina 1734-1767. Zinzendorfin kirkko hankki omia laivoja, joilla suurin osa matkusti Atlantin yli.
Vuonna 1743 Little Strenght -nimisellä laivalla saapuneiden joukossa oli aviopari John George Sr. ja Regina Hantsch sekä naimattomat John George Hantsch, Jr. ja Anna Regina Hantsch. Nimistä voi päätellä, että kyseessä oli todennäköisesti vanhemmat ja kaksi lasta.
Mistä löytyisi linkki Jakob Hantsch-Handschen ja yllä mainittujen välille? Yksi mahdollisuus on, että matkustajista on nimillä mainittu vain täysi-ikäiset, joiksi noihin aikoihin lienee laskettu ehkä 24 vuotta täyttäneet. Jakob on tuolloin ollut noin 18-vuotias ja siten jäänyt luetteloimatta, jos on ollut mukana matkalla.
Jakobille ja hänen vaimolleen Barbaralle (os. Spittler) syntyi 15. kesäkuuta 1755 tytär, Catharina tai Catherine, joka mainitaan myös tässä lähteessä, mutta tutkitaanpa sitä myöhemmin.
Tässä lähteessä mainitaan sekä Handsche että Spitler, joten siinä myös tutkittavaa.
keskiviikko, 11. huhtikuuta 2012
lauantai, 7. huhtikuuta 2012
Ei Määri vaan ehkä Ala-Sleesia
Bethelin Moravialaisen siirtokunnan sivuilla luetellaan tunnistetut Bethel Moravian Cemeteryn haudat ja aivan ensimmäisenä - numerolla neljä - Jakob Handsche, mutta tässä hänen sukunimensä on muodossa Hantsch. Sama mies hän kuitenkin on, sillä kuolinpäivä täsmää ja hautakiven tekstikin on kuvassa kirjoitettu suunnilleen noin. Tässä ei mainita syntymäaikaa, mutta kuoliniäksi mainitaan noin 27 vuotta, mikä poikkeaa Casale-Spitlerin tiedosta.
Olen saanut selville, että "moravian" tarkoittaa nimenomaan herrnhutilaista eikä määriläistä tässä yhteydessä. Pennsylvanian herrnhutilaiset olivat alunperin Ala-Sleesiasta Itävallan keisarin vainoa paenneita schwenckfeldiläisiä, joille Nikolaus Ludwig von Zinzendorf osti Georgiasta pakopaikan. Perheitä oli kolmekymmentä, mutta nämä eivät jääneet pysyvästi Gergiaan vaan muuttivat muutaman vuoden päästä Pennsylvaniaan.
Tuo nimiristiriita Hantsch-Handsche mietityttää, mutta jos tämä johtolanka on oikea, Handschen suvun alkukoti olisi nykyisessä Lounais-Puolassa.
Olen saanut selville, että "moravian" tarkoittaa nimenomaan herrnhutilaista eikä määriläistä tässä yhteydessä. Pennsylvanian herrnhutilaiset olivat alunperin Ala-Sleesiasta Itävallan keisarin vainoa paenneita schwenckfeldiläisiä, joille Nikolaus Ludwig von Zinzendorf osti Georgiasta pakopaikan. Perheitä oli kolmekymmentä, mutta nämä eivät jääneet pysyvästi Gergiaan vaan muuttivat muutaman vuoden päästä Pennsylvaniaan.
Tuo nimiristiriita Hantsch-Handsche mietityttää, mutta jos tämä johtolanka on oikea, Handschen suvun alkukoti olisi nykyisessä Lounais-Puolassa.
perjantai, 6. huhtikuuta 2012
Handschen suvun alkukoti Määrissä?
Eilen löytämässäni lähteessä on valtavasti tietoja Euroopasta Pennsylvaniaan saapuneista maahanmuuttajista ajalta 1727-1776. Henkilönimiä on yli 30.000 kappaletta.
Lähteessä on mainittu nimi Handsche kerran kappaleessa (kts. 18 GENERAL INTRODUCTION), jossa kerrotaan yli kolmensadan saksalaisen kuolleen intiaanien toteuttamissa verilöylyissä, kun siirtolaiset levittäytyivät nopeasti Kau-Ta-Tin-Chunk -vuorijonon alueella alkaen vuodesta 1735.
On mahdotonta sanoa, onko kyseessä Jakob Handsche, joka oli syntynyt 1725 ja kuoli intiaanihyökkäyksessä osallistuessaan naapurin kyntötalkoisiin 1756 Lebanon Countyssa Pennsylvaniassa. Mahdollista se on, koska molemmat tapaukset ovat sattuneet samalla seudulla.
Jakob Handsche on haudattu Bethel Moravian Cemeterylle. Kuvan Jakobin hautakivestä on ottanut Paula Casale-Spitler ja hänen motiivinsa on ilmeinen, koska Jakob vihittiin kaksi vuotta ennen kuolemaansa Barbara Spittlerin kanssa.
Hautauspaikka antaa lisää johtolankoja, koska moravian tarkoittaa sekä määriläistä että herrnhutilaista ja Bethelin pikkukaupunki sijaitsee Lebanon Countyssa.
Työhypoteesinä voisi nyt olla Handschen suvun alkukodin sijaitseminen Määrissä nykyisen Tšekin tasavallan alueella. Koska oma esi-isäni Mathias Handsche on syntynynyt jo 1688 Kurkijoella, hän ei polveudu tuosta 1700-luvun muuttoaallosta, mutta ehkäpä seudulta on aiemminkin lähdetty paremman elämän perään - jollei joukoittain niin yksittäin.
Ancestry.com kertoo Pennsylvanian Philadelphiassa majailleen vuonna 1749 muuan Heinrich Handsche. Tiedä vaikka olisi Jakobin lähisukulainen.
Sotilastietokanta Fold3 antaa Handschelle kuusi osumaa, mutta vaatii kirjautumisen ja on kokeilun jälkeen maksullinen. Ehkäpä joskus ...
Bethelin moravialaisesta siirtokunnasta on oma sivustonsa, johon paneudun tuonnenpana.
Lähteessä on mainittu nimi Handsche kerran kappaleessa (kts. 18 GENERAL INTRODUCTION), jossa kerrotaan yli kolmensadan saksalaisen kuolleen intiaanien toteuttamissa verilöylyissä, kun siirtolaiset levittäytyivät nopeasti Kau-Ta-Tin-Chunk -vuorijonon alueella alkaen vuodesta 1735.
On mahdotonta sanoa, onko kyseessä Jakob Handsche, joka oli syntynyt 1725 ja kuoli intiaanihyökkäyksessä osallistuessaan naapurin kyntötalkoisiin 1756 Lebanon Countyssa Pennsylvaniassa. Mahdollista se on, koska molemmat tapaukset ovat sattuneet samalla seudulla.
Jakob Handsche on haudattu Bethel Moravian Cemeterylle. Kuvan Jakobin hautakivestä on ottanut Paula Casale-Spitler ja hänen motiivinsa on ilmeinen, koska Jakob vihittiin kaksi vuotta ennen kuolemaansa Barbara Spittlerin kanssa.
Hautauspaikka antaa lisää johtolankoja, koska moravian tarkoittaa sekä määriläistä että herrnhutilaista ja Bethelin pikkukaupunki sijaitsee Lebanon Countyssa.
Työhypoteesinä voisi nyt olla Handschen suvun alkukodin sijaitseminen Määrissä nykyisen Tšekin tasavallan alueella. Koska oma esi-isäni Mathias Handsche on syntynynyt jo 1688 Kurkijoella, hän ei polveudu tuosta 1700-luvun muuttoaallosta, mutta ehkäpä seudulta on aiemminkin lähdetty paremman elämän perään - jollei joukoittain niin yksittäin.
Ancestry.com kertoo Pennsylvanian Philadelphiassa majailleen vuonna 1749 muuan Heinrich Handsche. Tiedä vaikka olisi Jakobin lähisukulainen.
Sotilastietokanta Fold3 antaa Handschelle kuusi osumaa, mutta vaatii kirjautumisen ja on kokeilun jälkeen maksullinen. Ehkäpä joskus ...
Bethelin moravialaisesta siirtokunnasta on oma sivustonsa, johon paneudun tuonnenpana.
keskiviikko, 4. huhtikuuta 2012
Mistä juontuu sukunimi Handsche?
Isäni äiti Anna-Maria Kukko, os. Hanski, syntyi Jaakkimassa todennäköisesti sellaisessa osassa, josta myöhemmin tuli Lumivaaran kunta. Anna-Marian isä nimittäin oli kotoisin Jaakkiman Kesvalahdesta.
Hanskin sukua on jäljitetty kurkijokelaiseen Mathiakseen, joka syntyi vuonna 1688. Hän oli sukuhaaran viimeinen, jonka sukunimi oli kirjattu muotoon Handsche. Valitettavasti hänen vanhempiaan ei ole tiedossani, mutta samaa sukunimeä kantaneita on elänyt Viipurissa.
Ville Laakso on koonnut kurkijokelaisia sukunimiä 1760-luvulta ja mainitsee Handschen Rungonsuon kylää koskevassa luettelossa.
Mathias avioitui häntä huomattavasti nuoremman Helena Tirrin (s. 1706) kanssa. Laakso mainitsee luettelossaan myös Tirrin Rungonsuon yhteydessä ja samaa nimi esiintyy myös parissa muussa kylässä. Nämä tiedot vihjaavat siihen, että Mathias olisi tullut muualta kotivävyksi Tirreille.
Kristina Fredrika Handsche syntyi Viipurissa 27.12.1757, vihittiin noin kolmekymmenvuotiaana ylikamreeri ja nimineuvos Johan Henrik Hansinpoika Stråhlmanin kanssa ja kuoli vuonna 1819. Hän ehti siten elää Ruotsin kuninkaan vallasta Venäjän tsaarin valtaan. Toinen lähde kertoon Stråhlmanin olleen arkkitehti.
Kristinan isä oli maakuntahallituksen kielenkääntäjä Fredrik Handsche ja äiti Dorotea Vrigstadius. Tämän liiton tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että Dorotea on sukunimensä perusteella mahdollisesti sukua satakuntalaiselle äidilleni ja Fredrik Kannaksella syntyneelle isälleni.
Handsche vaikuttaa saksalaiselta nimeltä. Sukutarina, jota en ole vielä varmentanut, kertoo, että Hanskien suku juontuisi Viipurin linnassa palvelleeseen saksalaiseen sotilaaseen, joka olisi sukunimeltään Handsche. Tämä vaikuttaa mahdolliselta. Jos nimi on erikoinen poikkeus Kurkijoella, mutta Viipurissa on elänyt samannimisiä, yhteys tuntuu hyvin todennäköiseltä.
Tässä lähteessä kerrotaan Jakob Handschesta, joka kuoli kahakassa intiaaneja vastaan Pennsylvaniassa USA:ssa vuonna 1756. Artikkelissa on kuva Jakobin hautakivestä. Muutkin artikkelissa mainitut nimet vaikuttavat saksalaisilta.
Jos kyse on samoista Handscheista, heidän sukujuurensa saattavat juontua samalle paikkakunnalle jossakin Keski-Euroopassa, jossa ilmeisesti elinmahdollisuudet ovat olleet syystä tai toisesta huonot.
Löysin vielä mielenkiintoisen lähteen, josta saattaa löytyä Pennsylvaniaan muuttaneiden Handschejen alkuperä, mutta palataan siihen myöhemmin.
Hanskin sukua on jäljitetty kurkijokelaiseen Mathiakseen, joka syntyi vuonna 1688. Hän oli sukuhaaran viimeinen, jonka sukunimi oli kirjattu muotoon Handsche. Valitettavasti hänen vanhempiaan ei ole tiedossani, mutta samaa sukunimeä kantaneita on elänyt Viipurissa.
Ville Laakso on koonnut kurkijokelaisia sukunimiä 1760-luvulta ja mainitsee Handschen Rungonsuon kylää koskevassa luettelossa.
Mathias avioitui häntä huomattavasti nuoremman Helena Tirrin (s. 1706) kanssa. Laakso mainitsee luettelossaan myös Tirrin Rungonsuon yhteydessä ja samaa nimi esiintyy myös parissa muussa kylässä. Nämä tiedot vihjaavat siihen, että Mathias olisi tullut muualta kotivävyksi Tirreille.
Kristina Fredrika Handsche syntyi Viipurissa 27.12.1757, vihittiin noin kolmekymmenvuotiaana ylikamreeri ja nimineuvos Johan Henrik Hansinpoika Stråhlmanin kanssa ja kuoli vuonna 1819. Hän ehti siten elää Ruotsin kuninkaan vallasta Venäjän tsaarin valtaan. Toinen lähde kertoon Stråhlmanin olleen arkkitehti.
Kristinan isä oli maakuntahallituksen kielenkääntäjä Fredrik Handsche ja äiti Dorotea Vrigstadius. Tämän liiton tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että Dorotea on sukunimensä perusteella mahdollisesti sukua satakuntalaiselle äidilleni ja Fredrik Kannaksella syntyneelle isälleni.
Handsche vaikuttaa saksalaiselta nimeltä. Sukutarina, jota en ole vielä varmentanut, kertoo, että Hanskien suku juontuisi Viipurin linnassa palvelleeseen saksalaiseen sotilaaseen, joka olisi sukunimeltään Handsche. Tämä vaikuttaa mahdolliselta. Jos nimi on erikoinen poikkeus Kurkijoella, mutta Viipurissa on elänyt samannimisiä, yhteys tuntuu hyvin todennäköiseltä.
Tässä lähteessä kerrotaan Jakob Handschesta, joka kuoli kahakassa intiaaneja vastaan Pennsylvaniassa USA:ssa vuonna 1756. Artikkelissa on kuva Jakobin hautakivestä. Muutkin artikkelissa mainitut nimet vaikuttavat saksalaisilta.
Jos kyse on samoista Handscheista, heidän sukujuurensa saattavat juontua samalle paikkakunnalle jossakin Keski-Euroopassa, jossa ilmeisesti elinmahdollisuudet ovat olleet syystä tai toisesta huonot.
Löysin vielä mielenkiintoisen lähteen, josta saattaa löytyä Pennsylvaniaan muuttaneiden Handschejen alkuperä, mutta palataan siihen myöhemmin.
perjantai, 30. joulukuuta 2011
Häväistyskirjoitus vuodelta 1729
Nettiä selailemalla tuntuu löytyvän niin paljon sukuhistoriaa kuin suinkin jaksaa penkoa.
Tutkaillessani ahlaislaisia (Ahlainen kuuluu nykyään Porin kaupunkiin) juuriani, ajauduin sivuille, joille on skannattu Satakuntalaisen Osakunnan julkaisema Satakuntasarja. Sivuilla on runsaasti mielenkiintoista, Satakuntaan liittyvää luettavaa. Sarjassa on peräti kaksikymmentä erillistä teosta, joiden artikkelit valottavat maakunnan menneisyyttä monesta näkökulmasta.
Sarjan kymmenennessä niteessä on Mikko Saarenheimon artikkeli "Porin kaupungin kaikkia säätyjä loukkaava häväistyskirjoitus vuodelta 1729". Tapaus ei ollut kovin erikoinen, mutta sen kohteena oli ylimääräinen raatimiesTuomas Kellander, joka nimi on minulle tuttu, koska sitä on kantanut yksi esi-isistäni. Tämä oli Merikarvian kirkkoherra, mutta henkilö ei ole sama, koska Merikarvian historian mukaan hän kuoli vuonna 1716.
Kello käy. Jatkan myöhemmin.
Tutkaillessani ahlaislaisia (Ahlainen kuuluu nykyään Porin kaupunkiin) juuriani, ajauduin sivuille, joille on skannattu Satakuntalaisen Osakunnan julkaisema Satakuntasarja. Sivuilla on runsaasti mielenkiintoista, Satakuntaan liittyvää luettavaa. Sarjassa on peräti kaksikymmentä erillistä teosta, joiden artikkelit valottavat maakunnan menneisyyttä monesta näkökulmasta.
Sarjan kymmenennessä niteessä on Mikko Saarenheimon artikkeli "Porin kaupungin kaikkia säätyjä loukkaava häväistyskirjoitus vuodelta 1729". Tapaus ei ollut kovin erikoinen, mutta sen kohteena oli ylimääräinen raatimiesTuomas Kellander, joka nimi on minulle tuttu, koska sitä on kantanut yksi esi-isistäni. Tämä oli Merikarvian kirkkoherra, mutta henkilö ei ole sama, koska Merikarvian historian mukaan hän kuoli vuonna 1716.
Kello käy. Jatkan myöhemmin.
sunnuntai, 25. syyskuuta 2011
Kuka on Hans Prytz?
 |
| Juhana III Wikimedia Commons |
Erilaisia lähteitä tutkimalla voi löytää hämmästyttävän paljon tietoja esivanhemmistaan. Tutkailen naitä mielelläni aikani kuluksi. Olen kiinnostunut historiasta ja tätä kautta saan sen tutkimiseen henkilökohtaisen näkökulman.
Lähteet ovat epävarmoja ja epätarkkoja, ristiriitaisiakin. Ei ole aina varmaa, onko joku oikeasti kirjoihin merkityn isän poika tai tytär. Spekulatiivistakin puuhaa siis, mutta silti mielenkiintoista. Luonnollisesti lähdemerkintöjä löytyy paremmin niistä harvoista esivanhemmista, jotka ovat olleet edes hieman merkittävässä asemassa, mutta tuntuu taviksistakin jotakin löytyvän.
Äitini juuret ovat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, evakkoisäni taas Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa.
Löysin maininnan Hannu Prytzistä teoksesta Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota I (Tawaststjerna, Werner 1918-1920) sivun 55 alaviitteestä:
Ratsuväkeen kuului silloin paitse päälippua eli ylipäällikön henkivartijajoukkoa kaksi länsigötlantilaista lippua ja 35 Kaarle herttuan ratsumiestä.
Päälipun alla palvelivat m.m. seuraavat herrat: Mauri Grip, Kaarle Horn, Juho Tyrilinpoika, Eerikki Slatte, Matti Laurinpoika Kruus, Otto Niilonpoika , Martti Boije, Yrjö Boije, Jesper Niilonpoika, Henrikki von Emden, Yrjö Skytte, Hannu Prytz, Juhani Böckler, Salomoni Torstinpoika, Antti Bruun ja Juho Antinpoika. Kullakin näistä oli muassansa useita ratsumiehiä, jopa muutamilla kaksikymmentäkin ja Juho Antinpojalla vielä enemmän.
 |
| Iivana Julma Wikimedia Commons |
Teksti liittyy Gustav Banérin johtamaan sotaretkiyritykseen Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisen (1570-1595) sodan alkuvaiheessa. Ruotsin kuninkaana oli tuolloin Juhana III ja Venäjän tsaarina Iivana Julma.
Veikkaan, että teoksen kirjoittaja on historianopettaja, jonka kuvia läytyy täältä. Tekijä on ehkäpä fennomaanisessa innossa reippaasti suomentanut henkilöiden etunimiä. Kyseinen Prytz lienee oikeasti Hans eikä Hannu. Tawaststjerna käyttää sellaisiakin etunimiä, joiden alkuperää joutuu arvailemaan. Ovatko Tiirikka ja Söyrinki mahdollisesti Diderik ja Sören?
Mainitussa teoksessa esiintyy toinenkin Prytz, etunimeltään Yrjö eli Göran. Sukutaulun mukaan minulla on tämänniminen esi-isä, jonka
isoisä on Hans Prytz. Tämä Hans oli munkki, joka jätti luostarin vanhoilla päivillään joten hän tuskin on ollut sotaretkillä mukana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)