Räisälän Henttiset

Tutkailin kirjastossa paikallishistoriahyllyä ja käsiin sattui Räisälän historia.

Räisälä kiinnostaa minua siitä syystä, että isoisäni isoäiti oli Räisälästä kotoisin. Hänen sukunimensä oli Henttinen.

Kirjan kuvissa näkyy henkilöitä, joiden nimi on Henttinen. He näyttävät aika pitkiltä. Isäni isoisä Antti Kukko oli varsin pitkä mies. Vaikuttaa siltä, että hän peri tämän ominaisuutensa äitinsä suvusta, mutta eihän se varmaa ole, koska en ole nähnyt valokuvaa hänen vanhemmistaan.

Carin Henttinen oli kotoisin Räisälän Särkisalosta, mutta kirjasta selvisi suvun olleen peräisin Tiurista ja heitä olleen siellä jo 1600-luvulla. Tämä on hyvin historiallista seutua, sillä siellä on ollut Tiurinlinna, jonka jäänteitä on siellä vieläkin näkyvissä.

Linna on rakennettu 1300-luvun alussa ja hävitetty seuraavan vuosisadan alussa. Se sijaitsi Pähkinäsaaren rauhassa sovitun rajan itäpuolella, jota isännöi Novgorod. Alue on varmaankin ollut tyhjillään, kun esivanhempiani on sinne asettunut. Kun Kannaksen itäpuoli avautui, sinne siirtyi asukkaita entisen rajan länsipuolelta ja varmaan muualtakin.

Sukulaiset allekirjoittivat suuren adressin?

Nikolai II
Wikimedia Commons

Suomi kuului suurruhtinaskuntana Venäjään itsenäistymiseensä 6.12.1917 asti . Autonomian ajaksi kutsuttuun vaiheeseen sisältyi kaksi sortokautta, jolloin Suomea yritettiin pontevasti venäläistää. Ensimmäinen alkoi vuonna 1899 jolloin tsaari Nikolai II allekirjoitti helmikuun manifestin, jonka tarkoituksena oli supistaa suomalaisten oikeuksia.  

Suomalaiset reagoivat asiaan keräämällä niin sanotun suuren adressin, johon saatiin yli puoli miljoonaa nimeä. Tsaari ei kuitenkaan suostunut ottamaan sitä vastaan.

Adressi on digitoitu Kansallisarkistoon ja sitä voi tutkia Internetin välityksellä. Katsoin läpi Ahlaisten allekirjoitukset. Kyseinen pitäjä kuuluu nykyään Porin kaupunkiin. Minulla juontuu sinne sukujuuria äitini puolelta.

Löysin kaksi allekirjoitusta, jotka saattavat liittyä sukuuni. Isoisäni isä Johannes Tammelin, joka syntyi 1861 ja kuoli 1949, oli ottanut edellä mainitun sukunimen käyttöön nimen Risö tilalle. Adressistä löytyvän allekirjoituksen "itsellinen Amanda Riisjöö" piirtäjä saattaa siten olla kaukaista sukua. Kirjoitusasuissa oli tuohon aikaan vaihtelua.



Suuri lähetystö vei adressin Pietariin - turhaan
Wikipedia

Toinen on "Mimmi Andersson, Neiti", joka saattaa olla sukua Johannes Tammelinin äidille Anna Sophia os. Anderssonille.
Anna Andersson eli vuodesta 1828 vuoteen 1868, jolloin hän kuoli 39-vuotiaana lavantautiin. Vuosina 1866-1868 oli Suomessa viimeisin suuri nälänhätä, jolloin moni joutui tien päälle ja kulkutaudit kuten lavantauti levisivät näiden kerjäläisten mukana.

Isoisoisoäitini siis kuoli mitä ilmeisimmin nälänhädän levittämään kulkutautiin.

Mimmi Andersson saattoi olla joko Annan veljentytär tai jopa sisko.