Häväistyskirjoitus vuodelta 1729

Nettiä selailemalla tuntuu löytyvän niin paljon sukuhistoriaa kuin suinkin jaksaa penkoa.

Tutkaillessani ahlaislaisia (Ahlainen kuuluu nykyään Porin kaupunkiin) juuriani, ajauduin sivuille, joille on skannattu Satakuntalaisen Osakunnan julkaisema Satakuntasarja. Sivuilla on runsaasti mielenkiintoista, Satakuntaan liittyvää luettavaa. Sarjassa on peräti kaksikymmentä erillistä teosta, joiden artikkelit valottavat maakunnan menneisyyttä monesta näkökulmasta.

Sarjan kymmenennessä niteessä on Mikko Saarenheimon artikkeli "Porin kaupungin kaikkia säätyjä loukkaava häväistyskirjoitus vuodelta 1729". Tapaus ei ollut kovin erikoinen, mutta sen kohteena oli ylimääräinen raatimiesTuomas Kellander, joka nimi on minulle tuttu, koska sitä on kantanut yksi esi-isistäni. Tämä oli Merikarvian kirkkoherra, mutta henkilö ei ole sama, koska Merikarvian historian mukaan hän kuoli vuonna 1716.

Kello käy. Jatkan myöhemmin.  

Kuka on Hans Prytz?

Juhana III
Wikimedia Commons

Äitini puolen suvusta löytyy kaukaisia esi-isiä ja äitejä, joilla oli käytössään sukunimi Prytz. Siitä on ollut erilaisia variaatioita kuten Pryss.

Erilaisia lähteitä tutkimalla voi löytää hämmästyttävän paljon tietoja esivanhemmistaan. Tutkailen naitä mielelläni aikani kuluksi. Olen kiinnostunut historiasta ja tätä kautta saan sen tutkimiseen henkilökohtaisen näkökulman.

Lähteet ovat epävarmoja ja epätarkkoja, ristiriitaisiakin. Ei ole aina varmaa, onko joku oikeasti kirjoihin merkityn isän poika tai tytär. Spekulatiivistakin puuhaa siis, mutta silti mielenkiintoista. Luonnollisesti lähdemerkintöjä löytyy paremmin niistä harvoista esivanhemmista, jotka ovat olleet edes hieman merkittävässä asemassa, mutta tuntuu taviksistakin jotakin löytyvän.

Äitini juuret ovat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, evakkoisäni taas Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa.

Löysin maininnan Hannu Prytzistä teoksesta Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota I (Tawaststjerna, Werner 1918-1920) sivun 55 alaviitteestä:

Ratsuväkeen kuului silloin paitse päälippua eli ylipäällikön henkivartijajoukkoa kaksi länsigötlantilaista lippua ja 35 Kaarle herttuan ratsumiestä.
Päälipun alla palvelivat m.m. seuraavat herrat: Mauri Grip, Kaarle Horn, Juho Tyrilinpoika, Eerikki Slatte, Matti Laurinpoika Kruus, Otto Niilonpoika , Martti Boije, Yrjö Boije, Jesper Niilonpoika, Henrikki von Emden, Yrjö Skytte, Hannu Prytz, Juhani Böckler, Salomoni Torstinpoika, Antti Bruun ja Juho Antinpoika. Kullakin näistä oli muassansa useita ratsumiehiä, jopa muutamilla kaksikymmentäkin ja Juho Antinpojalla vielä enemmän.

Iivana Julma
Wikimedia Commons

Teksti liittyy Gustav Banérin johtamaan sotaretkiyritykseen Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisen (1570-1595) sodan alkuvaiheessa. Ruotsin kuninkaana oli tuolloin Juhana III ja Venäjän tsaarina Iivana Julma.


Veikkaan, että teoksen kirjoittaja on historianopettaja, jonka kuvia läytyy täältä. Tekijä on ehkäpä fennomaanisessa innossa reippaasti suomentanut henkilöiden etunimiä. Kyseinen Prytz lienee oikeasti Hans eikä Hannu. Tawaststjerna käyttää sellaisiakin etunimiä, joiden alkuperää joutuu arvailemaan. Ovatko Tiirikka ja Söyrinki mahdollisesti Diderik ja Sören?

Mainitussa teoksessa esiintyy toinenkin Prytz, etunimeltään Yrjö eli Göran. Sukutaulun mukaan minulla on tämänniminen esi-isä, jonka
isoisä on Hans Prytz. Tämä Hans oli munkki, joka jätti luostarin vanhoilla päivillään joten hän tuskin on ollut sotaretkillä mukana.